*

karikilpio

Sprinttihiihdossa yhä kehittämisen varaa

Fysiikkaa, taktiikkaa ja tekniikkaa on vielä kehitettävä, jos aoitaan  sprintissä podiumille.

Tiistaina Ristomatti Hakola aiheutti  aika-ajollaan ja vahvoilla erähiihdoillaan  harhakäsityksen  , että olisi vuodessa harpannut ison askeleen  kohti mitaleita. Hakolahan pääsi ensi kertaa  finaaliin  jo Lahden MM-kisoissa ollen silloinkin kuudes. Toisaalta hän oli tällä kaudella napsinut  maailmancupissa  neljänsiä sijoja ja voittanut venäläisen Aleksandr Bolshunovin Oloksella. Bolshunovhan otti  pronssia norjalaisen  juoksukiritykki Johannes , Hösflot Kläbon ja  italialaisen yllättäjä Federico Pellegrinon jälkeen, joka on menestynyt aiemmin paremmin luistelutyylillä.

Suomalaisten menestyminen on enää pienestä kiinni. Eteenpäin voi jatkaa pystypäin. Marginaalit ovat enää pienet mitalipallille.  Rutistusta, taktiikka ja teknikkaa on petrattava. Pidot ja luistotkin on oltava kohdallaan yhtä hyvin kuin  ”pertsan”  ja luistelutyylin hiihtokin. Tarvitaan vain nappisuoritus!  Päivän kunto ratkaisee. Myös hyvää irtiottokykyä ja oikea-aikaista, räjähtävää kiriherkkyyttä tarvitaan kuten yleisurheilussakin.

Lyhyesti sanoen Hakolan pitää kehittää yhä vauhtikestävyyttä , jotta on varaa rutistaa Kläbon tavoin finaalissa. Yleishiihtäjä  Kristiina Pärmäkosken  pitäisi pystyä tehostamaan sprintissä nopeaa haarakäyntitekniikkaansa. Näitä on kyllä kaikkien suomalaisten sprinttihiihtäjien syytä treenata rutkasti lisää. Rutistusta, taktista kypsyyttä, teknikkaa ja voimaa tarvitaan kovenevissa, kansainvälisissä sprinttikilpailussa. Sen ovat  ruotsalaiset kultamitalistit Charlotta Kalla ja Stina Nilsson  sekä Norjan Kläbo näyttäneet  muille kouriintuntuvasti. Voitto on monen tekijän summa. Fyysisesti ja henkisesti vahvin, kestävin ja nopein voittaa yleensä.

Myönteistä oli , että Hakola voitti ensi kertaa  urallaan aika-ajon. Toisaalta hän oli ensimmäinen suomalaismies sprintin olympiafinaalissa.  Puolivälierässä Hakola  sijoittui toiseksi Bolshunovin jälkeen, mikä tiesi joutumista jälkimmäiseen neljännesvälierään. Sen Hakola voitti, mutta palautumisaikaa  finaaliin jäi vähemmän kuin ensimmäisen välierän hiihtäjille.   Finaalissa oli jo takki tyhjä, ja  pahasti hyytynyt Hakola jäi finaalin viimeiseksi. Vauhtikestävyys ei  nytkään riittänyt Lahden tavoin mitaleille. Vauhtikestävyyttä  on saatava rutkasti lisää. Ehkä Kläbo-tekniikkaakin pitää harjoitella. Vanhan kehäkettu Pellegrinon taktiikkaakin pitää harkita palautumismielessä. Paukkuja tarvitaan vielä finaalinkin loppukirissä. Vauhdinjako  ja taktinen peesaus ovat myös tärkeitä tekijöitä eri olosuhteissa.

Ari Palolahti on aiemmin sijoittunut sprintissä neljänneksi Lahden MM-kisoissa vuonna 2001.

Historiallisesti katsoen  suomalaisten menestyminen arvokisoissa ei ole aiheuttanyt hurraahuutoja sitten  Pirjo Mannisen/Murasen, Kati Venäläisen ja Virpi Kuitusen/Sarasvuon jälkeen. Ennen Hakolaa  suomalaisten miesten parasta sprinttisijoitusta olympialaisissa  piti  hallusssaan yhdistetyn  joukkuekilpailun olympiavoittaja Hannu Manninen  Salt Lake Cityn kahdeksennella sijallaan.  

Fysiikkaa, taktista kypsyyttä ja tekniikkaa  pitää siis paljon parantaa vielä, jotta suomalaiset pääsisivät palkintopallille sprintissä ja ehkä muussakin hiihdossa.  Sitten vasta  urheiluhullu - Suomi voi hurrata taas mitalisteilleen. Tsemppiä  hiihdon Olympialaisiin, treenaukseen ja  tukitoimiin!  Toivotaan lisää mitaleita Pyeongchangin olympialaisissa Suomelle.

 

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Missä lajeissa Suomella on vielä mitalimahdollisuuksia?

Pitäisikö sprintin loppukilpailu olla seuraavana päivänä palautumisen ja tasapuolisuuden nimissä? Näinkin voisi ajatella. Sprinttihiihto on rankka laji.

Rytminmuutoskykyä tarvitaan. Hapenottokyky on kaiken aa ja oo. Siitäköhän johtuu, että urheilijoilla on paljon "astmaatikkoja"?

Norjalaisilta ja ruotsalaisilta olisi vielä opittavaa "jotain" salaista... Vai onko Suomessa liian vähän hiihdon vakavia harrastajia - nuorisoakin kiinnostaa muut helpommat harrastukset?

PS. Hyvää ystävänpäivää!

Motto: "Lankut" on saatava liikkumaan nopeampaan...ja mitaleita alkaa tulla!

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Päivän fyysinen ja henkinen kunto ratkaisee urheilussa kuin urheilussa tasaveroisten kilpailijoiden kesken. Kenellä on vahvin tahtotila, hän voittaa mitalit. Välineiden ja olosuhteiden/tuurinkin pitää olla kohdallaan.

Henkinen kantti on tärkein tutkitusti - jopa 70-80 prosenttia huippu-urheilussa.

Dopingurheilua en kannata. Se on vilunkipeliä, kun ei omat keinot riitä. Yliampuvan suurimääräiset ja lääkärin määräämät astmalääkityksetkin haiskahtavat ns. poppakonsteilta. Mikä on kortisonien määrän dopingraja?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Sveitsin super-Dario Cologna, joka voitti Tour de Skin, näytti että kokemus, nousujohteinen kunto, kova kestävyys, hyvä hapenottokyky, ylivoimainen voima sekä voitontahto ratkaisivat hänelle taasen 10 kilometrin kullan luisteluhiihdossa jäykän, pertsatyylisen yhdistelmähiihdon jälkeen, kun "paikat aukesivat kunnolla". Mitalinälkää oli yhä Darion mielipäämatkalla. Kulta 15 kilometrillä oli nyt jo kolmas. Ja lisää voi olla tulossa jäljellä olevilla matkoilla - esimerkiksi 50:llä.

Puolustuksena voidaan sanoa, ettei Norjan kiritykki-Kläbo ollut mukana nyt 15:lla kilometrillä. Hän palauttelee ja keskittynee muihin sopivampiin hiihtoihin... parisprinttiin ja viestiin, 50 km:lle((?)...Aika näyttää matkat.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Dario_Cologna

Ikävä kyllä Suomen miehet eivät ole vielä päässeet mitalikantaan. Toki matkoja on vielä jäljellä. Toivotaan heillekin onnistumista. Pärmäkoski(2) ja Rukajärvi (1) ovat jo näyttäneet pronsseillaan esimerkkiä.

https://yle.fi/urheilu/3-10078256

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Onko astmalääkitys kiertotie dopingiin? Eikö hiihdossa pärjätä ilman astmalääkkeitä? Tuskin kaikki ovat astmaatikkoja.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset